outi hallikainen

Outi Hallikainen

Kanta-Häme

Olen Outi Hallikainen, ehdokkaana Kanta-Hämeessä. Olen kolme teini-ikäisen äiti, avioliitossa olen ollut noin 20 vuotta. Olen 49-vuotias. Työskentelen koulutussihteerinä. Tutkintojakin olen pari hankkinut.

Vapaa aikani kulutan kansalaisaktivismiin: toimin Kirstallipuolueen 2. varapuheenjohtajana ja Totuuden Etsijät-kanavan juontajana. Lisäksi pyrin henkilökohtaisessa elämässä omavaraisuuteen mm. kasvatamalla ruokaa ja säilömällä

Kannatan painopisteen siirtämistä sairauksien hoidosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen. Näen tärkeänä, että hyvinvointiin vaikutetaan perehtymällä sairauksien ja oireiden juurisyihin. Omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään kiinnostuneilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus valita myös täydentäviä hoitoja omaan hoitovalikoimaansa. Näistä tulisi mielestäni saada samanlainen Kela-korvaus kun muistakin hoidoista. Olisi helppoa rakentaa sertifikaattijärjestelmä vaihtoehtohoitajille: onhan se onnistunut mm. yksityisten psykologejenkin suhteen.
Minulle vapaus ja varsinkin oman kehon koskemattomuus on tärkeysjärjestyksenä numero yksi. En hyväksy pakkopiikitystä, enkä ihmisten lokeroimista piikkistatuksen mukaan.
Jokaisella ihmisellä tulee olla vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, ja valta valita miten itseään hoitaa. Järkeväpää olisi tarkastella ihmisen kokonaisterveydentilaa kuin piikkistatusta.

Kannatan aina ajatusta ”globalismista lokalismiin”. Uskon paikalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Kannatan sitä, että päätöksiä tehtäisiin pienimmissä yksiköissä, kunnissa, kylissä, jopa siinä määrin, että koulut, hoitolaitokset tai muut laitokset saisivat itse päättää rahan käytöstään. mm siten, että ne voisivat itse osallistaa jäsenensä mm ruuanlaittoon tai siivoamiseen. Palattaisiin ajassa taaksepäin muutama kymmen vuotta. Kansainvälinen yhteistyö tottakai jatkuisi, mutta niin että se hyödyttäisi koko yhteiskuntaa eikä vain globaaleja suuryrityksiä.

Vanhustenhoidon suhteen olen sitä mieltä, että vaihtoehtoisia malleja tulisi tutkia entistä laajemmin ja ottaa mallia vaikkapa Hollannissa toimivista vanhainkodeista. Sen sijaan, että vanhukset passivoidaan lääkkeillä laitoksiin, tulisi panostaa enemmän yhteisölliseen toimintaan. Tämä ei ole Suomessa uutta, malli on vanha, mutta unohdettu toimintoja ”tehostettaessa”. Päiväkotien ja vanhainkotien sijoittamista toistensa yhteyteen tulisi tutkia. Vanhustenhoidossa painopiste tulisi siirtää ihmiseen raportoinnin, byrokratian ja sääntöjen sijaan. Määrittäviksi tekijöiksi tulisi ottaa hyvinvointi ja onnellisuus. Siihen jokaisella meistä on oikeus myös vanhana.
Mitä en kannata: isoja laitoksia, jonne keskitetään lapset, enkä sitä, että vanhukset eristetään muusta yhteiskunnasta.

Taidetta eri muodoissan tulisi ottaa monipuolisemmin mukaan niin päiväkoteihin, kouluihin kun vanhainkoteihin. Taiteen tuottamista hyvinvointivaikutuksista on tehty paljon tutkimuksia, jotka osoittavat, että taide luo hyvinvointia. Ihmisten hyvinvointi säästää rahaa. Taiteeseen ja kulttuuriin sijoittaminen on edullista. Kaupungin budjettia ja taloutta tulisi käsitellä kokonaisvaltaisesti myös huomioimalla epäsuoria vaikutuksia. Koen, että tämänhetkinen lukujen tarkastelu on usein kapea-alaista ja tarkoitushakuista.

outi.hallikainen@protonmail.com