Rajansa kaikella - asiaa kaivoksista

Viime keväänä se alkoi, malminetsintävarauksia tippui kiihtyvään tahtiin Saimaalle. Herätyskello soi myös Mikkelissä syksyllä, kun huomasin asuvani varausalueella. Paljon on tapahtunut vuodessa, ja ikävä kyllä uusia varauksia/lupia on tullut ympäri Suomen tasaiseen tahtiin.

Mutta rajansa kaikella. Alkukeväästä syntyi uusi yhdistys, Saimaa ilman kaivoksia. Se laati uuden kansalaisaloitteen yhdessä muiden kaivoskriittisen ryhmien kanssa. Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloite julkaistiin toukokuun viimeisenä päivänä. Lisäksi Päijänne sai erävoiton keväällä, kun yksi kaivosyhtiö perui varauksensa. Tapaus oli harvinainen, mutta loi luottamusta siihen, että aktiivisuus kannattaa. Kerron oman tarinani kautta prosessista ja laitan oheen linkkejä, joita voit halutessasi lukea. Aloitetaan kuitenkin kuvitteellisella kirjeellä.

Rakkaat tulevat lapsenlapset,

Me yritimme parhaamme mukaan pitää huolta puhtaasta vedestä ja kauniista luonnosta, vaikka elimme kummallisia aikoja vuonna 2021. Meillä oli paljon haasteita. Olimme tottuneet kuluttamaan yli oman tarpeen. Pian huomasimme, että kaivosyhtiöt olivat tulossa maillemme. Tiesimme, että ne olivat jo aiheuttaneet laajoja ympäristötuhoja useasti. Aloimme yhdessä miettiä, mitä voisimme tehdä, että teilläkin olisi tämä kaikki, mitä elämään tarvitaan. Ajattelimme teitä, tulevat lapsenlapset, että saisitte nauttia tästä uskomattoman kauniista ja rikkaasta luonnosta. Halusimme turvata teille puhtaan veden. Ja niin me päätimme toimia monin uusin ja ihmeellisin tavoin.

Me onnistuimme säilyttämään tämän monimuotoisen luonnon.

Olkoon luonnon suuri viisaus tasapainossa kanssanne.

Rakkaudella,

Isoäitinne tulevaisuudesta.

Mistä on kysymys?

Malminetsintä- tai kaivosyhtiö varaa maan. Siitä ei tule ilmoitusta maanomistajalle. Minun eteeni se tuli sattumalta viime syksynä. Siitä lähti liikkeelle hurja selvitystyö. Teimme yhteisvalituksen juristin avustuksella hallinto-oikeuteen. Saimme kuulla, että menestymismahdollisuus olisi heikko. Ja niin se oli, oikeus ei edes käsitellyt valitustamme. Se katsoi, ettemme ole asianosaisia. Mikä pettymys! Halusin tehdä jotain. Lähdin mukaan Saimaa ilman kaivoksia -ryhmään. Kurkkaa halutessasi lehtijuttu ja Saimaa ilman kaivoksia -sivut.

Kaivosluvasta lähtee valitus | Paikalliset | Mikkelin Kaupunkilehti

Saimaa ilman kaivoksia – Puhdas luonto yhdistää meitä kaikkia

Maa on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta.

Kaivoksen perustaminen on vuosia kestävä prosessi. Ensin malminetsintä- tai kaivosyhtiö tekee malminetsintävarauksen. Tukes myöntää varausluvan, joka antaa yhtiölle etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen. Etsintöjen jälkeen yhtiöllä on etuoikeus kaivoslupaan. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Jos maaltasi löytyy tarvittavaa malmia, siihen on etuoikeus kaivosyhtiöllä. Kenties yhtiö päättää perustaa siihen kaivoksen, ja sinun pitää siirtyä pois sen alta. Mielipiteesi asiassa ei paina, vaikka omistaisit maan. Kaivoslaki takaa etuoikeuden kaivosyhtiölle. Lue lisää prosessista Tukesin sivuilta. Sieltä löydät myös ajankohtaiset varaukset ja luvat. Malminetsintä – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Kaivoslaki on surkea. Siinä ei ole määritelty alueita, joihin kaivoksia ei saa perustaa. Edes luonnonsuojelualueet, kansallispuistot tai saamelaisten kotiseutualue eivät ole turvassa. Laki ei ota huomioon kunnan, maanomistajan tai toisen elinkeinonharjoittajan tahtoa. Esimerkiksi Heinävedellä on kamppailtu jo vuosia. Kunta ja kuntalaiset vastustavat kaivosyhtiön malminetsintää, mutta Tukes myönsi huhtikuussa jatkoluvan etsintään kaikista vastalauseista huolimatta. Tutustu ProHeinävesi-liikkeeseen. PRO HEINÄVESI – ETUSIVU (weebly.com)

Äitimaa on kultaakin kalliimpaa.

Maasta kaivettavat metallit ovat uusiutumaton luonnonvara. Tällä hetkellä kaivosteollisuus tuottaa 75 % kaikesta Suomen jätteestä.Vaikka kultaa kaivetaan Lapissa runsaasti, sen merkitys työpaikkojen ja verotulojen kautta jää vähäiseksi. Tuotot eivät jää Suomeen. Kittilän kultakaivoksesta juttu: Kittilän kultakaivoksella tuotettu kaksi miljoonaa unssia eli yli 62 000 kiloa kultaa | Yle Uutiset | yle.fi .

Kaivosyhtiöiden omistajat ovat globaalisti toimivia sijoittajia. Kun malmiesiintymä alkaa ehtyä, yhtiö hakeutuu konkurssiin ja ympäristötuhot jäävät raivaamatta. Näin on käynyt useasti. Esimerkiksi Enonkoskella on kaivostoiminnan seurauksena kuollut järvi. Epäselvää on, saadaanko rahalla edes korjattua tuhoja, joita on aiheutunut.Yhdeksäntoista entisen kaivoksen ympäristötuhot ovat merkittäviä. Voit lukea aiheesta lisää. Lätäköt punertavat ja kivet syöpyvät vanhan kaivoksen alueella – Katso, mistä löytyvät 19 ympäristölle haitallisinta hylättyä kaivosta | Yle Uutiset | yle.fi

Valveutuneet kansalaiset ryhtyivät toimenpiteisiin vuonna 2019. Kaivoslaki NYT -kansalaisaloite toi tarkasti esille, miten lakia tulisi muuttaa. Aloite keräsi yli 50 000 kannatusilmoitusta ja siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi. Kaivoslaki lähti valmisteluun ja vuoden päästä selvisi, että lakiehdotuksessa ei otettu huomioon juuri mitään kansalaisaloitteen esittämistä muutoksista. Siitä puuttuivat mm. alueelliset intressivertailut, no-go-alueet ja varauskäytännön muuttaminen. Laki lähti uudelle valmistelukierrokselle ja on siellä edelleen. Lue Kaivoslaki NYT -aloite tästä. Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi – Kansalaisaloitepalvelu

Mitä sinä voit tehdä?

Malmien kysyntä kasvaa. On siis viimeinen hetki määrittää rajat ja pelisäännöt. Kaivoksia ei voi perustaa luonnonsuojelualueille tai Saimaan rantaan. Nyt tarvitaan lain turvaa näille elintärkeille alueille.

Kysy kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä. Ole yhteydessä kansanedustajiin. Voit tulla mukaan yhdistystoimintaan. Kaivoskriittisiä yhdistyksiä ja ryhmiä on useita, tässä muutama: Saimaa ilman kaivoksia, Kansalaisten kaivosvaltuuskunta, Pelastetaan Päijänne, ProHeinävesi, Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen.

Allekirjoita kansalaisaloite ja kerro asiasta myös ystävillesi. Koska puhdas vesi. Kaivostoiminnalle RAJAT – Kansalaisaloitepalvelu

Marjo-Riina Alhainen, Mikkeli

Marjo-Riina Alhainen on luonnontuoteneuvoja, äiti, käsityöläinen ja luontoalan yrittäjä. Hän on Saimaa ilman kaivoksia hallituksen jäsen. ”Toivon, että tulevaisuudessa meillä on luontolähtöistä päätöksentekoa. Visiooni kuuluvat luontoyhteyden vahvistaminen, maaseutuasuminen, perinnetietojen ja -taitojen elvyttäminen.