ITR_keskustelu

Iloa, totuutta ja rakkautta keskustelukulttuuriimme

Iloa, totuutta ja rakkautta keskustelukulttuuriimme

 

“Mikä on maailman voimakkain ase?

Sen avulla on mahdollista vaikuttaa keneen, missä ja milloin tahansa.

Se rakentaa siltoja maailmojen välille.

Se voi tuoda onnen tai viiltää haavoja, jotka eivät parane.

Se on kieli.”

– Matti Vaalahti, Sanojen supervoima, WSOY 2020

 

Sanoilla on uskomaton voima

Viestintävälineiden viidakossa ja elämän eri näyttämöillä sanojen voima tulee esiin monin eri vaikutuksin. Sanat voivat nujertaa tai rohkaista, tuhota tai rakentaa. Sanoja voi käyttää sekä hyvän että pahan tekemiseen. Mitä ja millä tavalla viestimme? Välitämmekö myötätuntoa, rakkautta, toivoa, huolenpitoa? Kannustammeko, rohkaisemmeko, kiitämmekö, iloitsemmeko onnistumisista? Selkeä, kaunis, kunnioittava ja rakentava viestintä vetää puoleensa. Hyvä viestintä luo ja vahvistaa luottamusta. On hyvä pohtia, miten ilo, totuus ja rakkaus näkyvät viestintätavoissamme. 



Keskustelukulttuurimme haasteet

Keskustelukulttuuri on muuttunut vallan villiksi monilla foorumeilla. Vihapuhe, kiusaaminen, syyllistäminen ja syyttely, kohtuuton arvostelu, yhden totuuden julistaminen, kiihottaminen negatiivissävytteiseen toimintaan; kaikkea tätä ja paljon muutakin esiintyy. Oma mielipide edustaa oikeaa totuutta ja sitä puolustetaan kiivaasti. Jumiutuminen yhteen totuuteen ei johda mihinkään. Huomaan lopulta etääntyväni tällaisista keskusteluista ja näin tekee jo moni muukin.

Eri mieltä oleminen ja vihapuhe ovat eri asioita ja vihapuheeseen on puututtava heti, kun sitä havaitaan. Tämäntyyppisen puheen motiiveina ovat ennakkoluuloiset ja suvaitsemattomat mielen rakenteet. Vihapuhe lietsoo ja levittää vihamielisyyttä henkilöä, ihmisryhmää tai instituutioita kohtaan. Vihapuhe ei perustu todellisuuteen, vaan kyseessä ovat harhakuvitelmat esimerkiksi uhrin oletetusta etnisen tai uskonnollisen taustaan liittyvästä asiasta, elämänkatsomuksesta, sukupuoli-identiteetistä tai mistä tahansa asiasta.

Vaikeissa ja kiistanalaisissa asioissa saatamme kokea epävarmuutta, uhkaa ja sitten tuntea tarvetta hyökätä. Näissä tilanteissa tärkeintä on mielenhallinta; hengittäminen, rauhoittuminen ja rakkaudellisuuden mullistavan voiman muistaminen. Rakentava, vastavuoroinen keskustelu onnistuu vain, kun kaikki osapuolet sitä haluavat. Somessa joutuu ottamaan vastaan erityyppisiä negatiivisia kommentteja, jotka satuttavat. Nämä ovat oivallisia tilanteita tunne- ja keskustelutaitojen harjaannuttamiseen. Kaikessa kommunikaatiossa noudatetaan nettietikettiä eli normistoa, joka ohjeistaa, kuinka käyttäytyä sosiaalisessa mediassa. Vaikka henkilö tai esimerkiksi puolue ei olisi aktiivinen verkossa, niin on hyvä olla tietoinen, onko herätetty keskustelua ja tarvittaessa oikaistaan virheellistä tietoa. Hyvät tavat ja kohtelias käytös ovat verkossakin tarpeen, kuten myös kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa.

Jokaisella on sananvapaus, mutta sillä on myös rajat. Sananvapauteen ei kuulu toisten ihmisten loukkaaminen tai solvaaminen. Yleisen keskustelukulttuurin parantamiseksi olisi tarpeen jo lapsesta lähtien kannustaa toisen kanssa myös erimieliseen ajatusten vaihtoon niin kotona kuin koulussakin. Asioista saa olla eri mieltä leimautumatta ja vapaasti saa tuoda esille oman näkökannan.

Omasta totuudesta ei tarvitse luopua, mutta eri totuuksien ja näkökantojen olisi asetuttava rauhalliseen vuoropuheluun, jossa toista yritetään ymmärtää kunnioittavassa ja arvostavassa hengessä. Näistä vuoropuheluista syntyy laajempia näkemyksiä ja jopa uusia totuuksia. Rakentava keskustelukulttuuri hyödyntää erimielisyyttä uuden luomisessa! 


Vastuu omasta viestinnästä

Me aikuiset olemme sosiaalisessa mediassa luomassa malleja nuorille ja lapsille. Viesteissä kerromme samalla myös itsestämme. Siksi onkin hyvä pohtia, kuinka viestimme sosiaalisessa mediassa? Jokainen vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja jätämme jäljen bittiavaruuteen. Otatko vastuun mahdollisista seurauksista tuleville sukupolville?  

Viestiessämme edustamme itseämme, mutta myös työpaikkaa, yritystä, yhteisöä ja puoluetta. Se, miten esiinnymme tai kirjoitamme somessa, vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti laajemminkin. Kaikessa omassa viestinnässä kannattaa käyttää hetken verran harkinta-aikaa, jotta saamme oivalluksen rakentavan sanoman ilmaisuun.


Parannusta keskustelukulttuuriin


Joudumme kohtaamaan päivittäin somessa ja valtamedian eri kanavalla manipulatiivista ja
peräti harhaanjohtavaa viestintää. Rakkaudellisten rajojen asettamista tarvittaisiin, mutta miten? Muutos lähtee aina vapaasta tahdosta. Meillä on mahdollisuus olla uudenlaisen keskustelukulttuurin luojia. Hyvillä ajatuksilla ja sopuisalla, rakentavalla viestinnällä, meillä on mahdollisuus rakentaa inhimillisempää ja kauniimpaa yhteiskuntaa. Viestinnän tehtävänä on antaa merkitys ja tehdä näkyväksi itsensä tai vaikkapa yhteisön sisin olemus. Keskustelukulttuurilla vaikutetaan ja viestinnällä tehdään näkyväksi tavoitteita, toimintaa, päätöksiä ja niiden taustoja. Keskusteluilmastolla ja rakentavalla viestinnällä ylläpidetään ”me-henkeä”. Hyvä tunnelma lisää rohkeutta ja ihmiset ovat valmiita toimimaan oman mukavuusalueensa ulkopuolellakin ottamalla riskejä. Tämä on tärkeää yksilön ja ihmisten oppimisenkin kannalta, sillä se kannustaa toisenlaiseen tekemiseen. Uuden oppiminen ja yhdessä onnistuminen tuottaa aitoa iloa ja olemassaolon riemua. (Itse on C. G. Jungin mukaan ihmisen kokonaisuus).


“En pelkää ketään. Rakastan maailman ihmisiä, haluan kaikille hyvää,

se on minun politiikkani että me rakastaisimme toinen toistamme

ei väitellen vaan keskustellen sovussa.

Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.

Lämmittäisimme saunan.

Istuisimme laiturilla huohottamassa. Olisimme ihmisiksi.”


– Pentti Saarikoski

 

Rakkaus sanoissa. Rakkaus teoissa.

Nana Saila Törnebladh

Kristallipuolueen henkisyystiimin jäsen

 

Facebook Notice for EU! You need to login to view and post FB Comments!
Share on facebook
Share on telegram
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on whatsapp
Share on email