Selkä_hiihtokuntoon

Selkä hiihtokuntoon akupunktiolla

Olen kotoisin Sodankylästä ja pikkupojasta lähtien olen harrastanut hiihtämistä. Siellä onkin mahdollista hiihtää lokakuusta huhtikuulle saakka. Muutin opiskelemaan Helsinkiin ja oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin sekä  suuren kaupungin mahdollisuuksiin viettää aikaa erilaisissa harrastuksissa. Kuitenkin keväisin huomasin aina kaipaavani Lapin hohtavia hankia ja siellä vallitsevaa kiireetöntä elämänmenoa. Kävin lomillani yleensä pääsiäisen aikoihin Sodankylässä. Muistan erityisesti erään aamiaisen jälkeisen hiihtoreissun, jolloin nauroin ääneen mäenlaskun riemua auringonpaisteen hohteessa.

Naimisiin mentyämme muutimme Hakunilaan hienojen ulkoilumaastojen läheisyyteen. Kesäisin pyöräilin lähiseuduilla ja hölkkäsin lenkkipoluilla joihin talvisin luotiin hyvät ladut. Kevättalvella oli mahdollista päästä samaan tunnelmaan kuin aikanaan Sodankylässä. Hiihtokunnon kohottua hiihdin perinteisellä tyylillä pitkiä lenkkejä Hakunilan ympäristössä ja pääkaupunkiseudun latureiteillä.


Photo by Peter Zhang on Unsplash

Muutimme myöhemmin Lassilaan ja jatkoin edelleen kesäisin lenkkeilyä ja pyöräilyä. Lassilasta oli lyhyt matka Pirkkolaan ja talvisin sieltä pystyi hiihtämään Helsingin keskustaan saakka tai sitten Paloheinään ja tehdä siellä pitkiä hiihtolenkkejä. Asumme nykyisin Espoon Kilossa ja lähellä on Leppävaaran urheilupuisto. Sieltä voi talvisin hiihtää joko muutaman kilometrin mittaista rankkaa latua tai hiihtää rauhallisemmin latureittejä pitkin Espoon pohjoisosiin päin. Pääkaupunkiseudun talvet ovat olleet välillä aika vähälumisia, siksi olen tutustunut Espoon Oittaan alkutalven tykkilumisiin laturatoihin. Pidempiä hiihtolenkkejä tehdessäni huomasin, että selkäni alkoi pikkuhiljaa väsyä ja jouduin suoristamaan selkäni aina muutaman sadan metrin välein. Kyselin työpaikkalääkäriltä, mitä selälleni voisi tehdä, mutta hänellä ei ollut siihen mitään hyvää neuvoa. Tiesin kyllä, että hiihtolenkkien jälkeen olisi hyvä venytellä, mutta siihen ei aina riittänyt intoa. 

Olin vuonna 2019 mukana perustamassa Suomen Luontaishoitoalan Foorumia ja myöhemmin sen hallituksessa tutustuin eri luontaishoitoalan ammattilaisiin. Niinpä päätin sitten kokeilla akupunktiota, auttaisiko tämä hoito selkääni? Menin tuntemani akupunktiohoitaja Ilkka Westmanin käsittelyyn Terapiahuone Harmoniaan. Ensimmäisellä hoitokerralla hän laittoi selkääni, ranteisiini ja nilkkoihini tosi paljon neuloja. Ne saivat aikaan voimakkaan energiavirtauksen ja tunsin olevani sen hoidon jälkeen kirjaimellisesti pää pyörällä. Seuraavilla kerroilla hoidon vaikutus ei onneksi ollut enää niin voimakas. Parin kolmen hoitokerran jälkeen huomasin, että minun oli helpompi solmia kengännauhat kuin aiemmin. Kun sitten pääsin ensimmäistä kertaa hiihtämään näiden hoitojen jälkeen, en ensin tajunnut mikä siinä hiihdossa oli muuttunut. Huomasin sitten, ettei minun tarvinnut enää suoristaa selkää hiihtäessäni. Selkäni notkistui hoidon ansiosta niin, että sormenpääni ylettyivät lattiaan polvet suorina vuosikymmenten tauon jälkeen.

Kävin tammikuussa 2020 Sodankylän Luostolla viikon hiihtomatkalla ja tällöinkin hiihdin useita kilometrejä ojentamatta selkääni koko hiihtolenkin aikana. Tämä muutos on ollut pysyvää ja kykenin myös talvella 2021 hiihtämään kaikki lenkkini selkääni suoristamatta. Voin nyt nauttia hiihdosta entiseen malliin, ja kuntonikin on kohentunut jokaisella hiihtokerralla. Hyvässä kunnossa loistavilla laduilla ajatukset lentävät ja saan hyviä ideoita ajankohtaisiin asioihin ja tällöin myös meditatiivisessa tilassa oleminen on mahdollista.


Pauli Liikala

Pauli Liikala
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva kauppatieteiden maisteri, joka on Kristallipuolueen ehdokas Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon.

Facebook Notice for EU! You need to login to view and post FB Comments!
Share on facebook
Share on telegram
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on whatsapp
Share on email