Balsamia_rokottamatton

Balsamia rokottamattoman haavoihin

Minulle oli alusta asti selvää, etten lähtisi mukaan tähän rokotekampanjaan. Olin myös varma, että selviän kaikesta painostuksesta, houkuttelusta, mustamaalaamisesta tai syrjimisestä täysin ehjin nahoin, jos sellaista tapahtuisi. Tiedän omat argumenttini siihen, miksi rokotukset olisivat minun kannalta huono valinta, ja olen asiasta täysin vakuuttunut. Miksi sitten viimeisen puolen vuoden aikana olen kuitenkin alkanut havaita psyykessäni erilaisia ikäviä merkkejä siitä, että jatkuvassa altavastaajan tilanteessa eläminen tekee pahaa?

Olen viime aikoina ollut arka avautumaan keskusteluissa. Olen keskustellut yhä harvempien ihmisten kanssa yhä pinnallisemmista aiheista. En ole uskaltanut töissä paljastaa toisin ajattelijoille omaa kantaani asioihin konfliktin pelossa. Olen tuntenut oloni tukkoiseksi, yksinäiseksi ja jollain lailla syylliseksi. Olen ollut surullinen koronapassin käytöstä ja sen asettamista lukuisista rajoitteista. Omat sisäiset nakertajani ovat syyllistäneet minua enkä ole aina saanut niitä kuriin. 

Kaikki kärjistyi vielä sitten, kun itse sain koronan pari viikkoa sitten. Kärsimme kohtalaisista kuumeoireista puolisoni kanssa rinta rinnan ja ajattelimme selviävämme tästä ihan hyvin. Puolisoni vointi meni kuitenkin muutamassa päivässä niin heikoksi, etten enää pärjännyt hänen kanssaan. Jouduin käymään valtavaa sisäistä vääntöä itseni kanssa ja koko Suomen mediaa vastaan, että olenko nyt sitten juuri niitä rokottamattomia, jotka päätyvät kuormittamaan tätä sairaanhoitojärjestelmää. Pääni sisällä oli monta ääntä, jotka sanoivat, ettemme ansaitse sairaanhoitoa, kun olemme kieltäytyneet tästä rokotuksesta. Se ei kuulu meille. Viime tipassa nöyrryin soittamaan ambulanssin ja puolisoni pääsi ajoissa hoitoon. 

Jokin osa minua on syvästi haavoittunut tästä syrjimisestä. Käyn läpi omia varjojani, taipumustani uhriutua, alistua ja tuntea itseni arvottomaksi. Heti kun sain tästä puolesta kiinni, ymmärsin myös, että tässä on huima mahdollisuuteni toipua. Antaa itse balsamia jokaiseen haavaan, jonka löydän. Rohkaista ja lohduttaa itseäni kaiken tämän kärsimyksen keskellä. Antaa itseni itkeä ja sisäisen lapsen eheytyä. Kuitenkin tuntuisi niin hyvältä saada edes joku taho yhteiskunnassa puolustamaan rokottamattomien oikeuksia ihmisarvoiseen elämään. 

Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu kirjoitti hyvin mietityn lausunnon, kun koronapassia suunniteltiin. Vaikkei se asian läpi runnomista estänytkään, niin varmaan hidasti. Siellä on asiantuntemusta miettiä asioita pienen ihmisen kannalta monipuolisesti siten, että myös päättäjät joutuvat kuuntelemaan. Kirjoitin oman tarinani syrjinnästä sinne. Kirjoita sinäkin omasi, jos haluat vaikuttaa, ehkäistä kenties uusia ylilyöntejä ja saada meidän kollektiivisen haavamme vielä nopeammin eheytettyä.  Tässä on linkki: https://syrjinta.fi/ohjeet-yhteydenottoon

Ilon ja Valon lähetti Pohjolasta