Antti Kukkonen

Hallituksen jäsen, Varasihteeri

Olen ollut mukana politiikassa jo 90-luvulta lähtien. Ensin olin mukana vasemmistolaisena taistelemassa imperialismia vastaan sekä kritisoimassa uusliberalistista talouspolitiikkaa. Olin muun muassa mukana perustamassa Dodo- ympäristöjärjestöä. Monen tapahtuman myötä irtisanouduin heidän ajatusmalleistaan. Vuoden 2001 WTC-iskujen ja sen virallisen tarinan valheellisuuden ymmärtämisen jälkeen alkoi eräänlainen poliittinen heräämiseni. Tämä poliittinen herääminen on
ollut tulokulmani pienpuoluetoimintaan. Pienpuolueiden olemassaolon syy on mahdollisuus kyseenalaistaa tietty maailmankuva – jos tähän on järkevä peruste – riippumatta siitä, missä määrin sitä julkisesti tuetaan tai sen totuutta hoetaan. 

Matkan varrella koettua ja opittua...

Ajatuksia puoluejärjestelmästä

Puoluejärjestelmän yksi keskeinen tehtävä on viestiä äänestäjille, mistä ja millä tavalla saa olla eri mieltä. Tässä suhteessa pienpuolueet ovat samaan aikaan sekä systeemin  sisällä että sen ulkopuolella.

Ne ovat sisällä, koska ovat laillisesti poliittisia puolueita laillisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Ne ovat ulkona, koska eivät hyväksy sanatonta sopimusta sallitun erimielisyyden kontrollista.

Pienpuolueiden etu on moraalinen selkäranka ja eksistentiaalinen vapautuminen. Vapaus ajatella pelottomasti yhdessä toisten kanssa on yksi hienoimmista kokemuksista, joita poliittisessa toiminnassa voi saada. Pienpuolueilla ei ole puoluetukea tai hallituskelpoisuutta menetettävänä, joten ei ole mitään syytä pysäyttää kritiikkiä, vaan katsoa, mihin sen vapaus johtaa.

Tehtävämme nyt

Me emme ole valmiita hyväksymään vain hiljaista vastarintaa, jättää aidot poliittiset keskustelut keittiön pöydän äärelle luotettavien ystävien keskuuteen, kuten Neuvostoliitossa tapahtui. Me toimimme julkisuudessa. Olen pitkään pohtinut, että yksi hedelmällinen poliittisen toiminnan määrittely  rakentuu politisoinnin varaan.

Politisointi tarkoittaa asian tuomista agoralle, eli kaikkien näkyville ja kuuluville; että jotain asiaa ei voi jättää eksperttien vastuulle, sillä kaikilla tulee olla mahdollisuus lausua siitä sanansa, vähintään edustajiensa kautta; että lakien valmistelun prosessista tehdään läpinäkyvä, se avataan kansalle.

Asioita minusta

Asun Helsingin Lauttasaaressa Uralvuoristosta kotoisin olevan vaimoni kanssa. Harrastuksiani ovat lukeminen, filosofia, purjehdus, lenkkeily ja aikido.

Koulutukseltani olen filosofi ja historioitsija, olen toiminut myös opettajana eri kouluasteilla. Puhun seitsemää eri kieltä.  Venäjällä matkustamme paljon.

Pienpuoluetoimintaan mukaan lähtemisen kokonainen puheenvuoroni löytyy tästä