Polkuni Kristallipuolueeseen
Minut kutsuttiin politiikkaan mukaan ensimmäisen kerran v. 2013 kunnallisvaaleihin, sillä olin tuolloin kerennyt jo monta vuotta jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa yhteiskuntamme tapahtumista. Kuitenkin, varsinainen politiikkaan lähtöni tapahtui v. 2015 eduskuntavaaleissa, kun minut taas kerran pyydettiin Itsenäisyyspuolueen (IPU) listoille. Tuo puolue oli helppo valinta, sillä sen edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen julkaisi jatkuvasti aivan timanttisia kirjoituksia, jotka olivat sillä samalla totuuspohjalla millä omakin maailmankuvani.
Eräässä ehdokkaiden tapaamisessa sain tietää, että IPU on ottanut omille listoilleen Kristallipuolue Ry:n sitoutumattomia ehdokkaita, koska heiltä puuttui vielä virallisen puolueen status. Tapaamisessa tutustuin myös oman vaalipiirin Kristallipuoleen ehdokkaaseen, ja koska meillä pelasi yhteys välittömästi tosi hyvin, niin päätimme tehdä yhteiskampanjointia, mm. kaksipuoleisia flyereita teettämällä.
Kampanjoinnin aikana sain kuulla paljon Kristallipuolueesta ja mitä enemmän kuulin, niin sitä enemmän se kiinnosti. Vaalien jälkeen, kesällä 2015 menin Kristallipuolueen järjestämään tapaamiseen, ja siinä samalla tunsin löytäneeni heimoni, joka oli ja kiinnostunut yhteiskunnallista asioista ja niiden kehittämisestä, sydäntietoisuuden kautta.
Tässä vuosien varrella olen saanut myös puheenjohtajan virkaa puolueessamme hoitaa, ja koenkin että omat saappaani ovat oikeassa paikassa, ja minun jalkani vielä niiden sisällä. Meillä on ihan mahtava yhteisö jossa olen erittäin hyvin viihtynyt ja josta kiitollisuutta koen.
Tiedän myös sen, että toiminnallamme on merkitystä, jopa paljon enemmän kuin aavistammekaan.