Teesi 13 - Lapset ja nuoret

Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme tukipilari

Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisarvoinen, iloinen ja onnellinen elämä kuuluu kaikille, myös heille jotka eivät ikänsä puolesta pysty osallistumaan työmarkkinoille. Lapset ja nuoret tulevat elämään tulevaisuudessa sellaisessa yhteiskunnassa, jonka me tänä päivänä luomme. Lapsi tarvitsee heti elämänsä alkutaipaleella paljon apua ja tukea. Turvallinen koti ja vakaat vanhemmat ovat avain onnellisten ja tasapainoisten lasten kasvattamiselle. Lapsen tasapainoisen elämän turvaamiseksi on erittäin tärkeää antaa lapselle mahdollisimman hyvä kasvualusta: lapsille kaikkein tärkeimmät asiat ovat läheiset ihmiset, koti, kaverit, päiväkoti/koulu sekä harrastukset.

Haluamme tarjota perheille eri ikäpolvien antamaa, arvokasta vertaistukea. Esimerkiksi vanhukset voivat myös jakaa elämänviisauttaan, kun vain pysähdymme sitä kuuntelemaan. Meidän ei tarvitse toistaa samoja virheitä, tai edetä jopa huonompaan suuntaan, sukupolvesta toiseen, vaan voimme myös valita nopean kehityksen tien. Sen sijaan, että ulkoistamme omaa vanhemmuuttamme eri laitoksille, vanhemmuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta enemmän. Vertaisryhmien, terapiapalveluiden, ja kotikoulun tukeminen ovat esimerkkejä tällaisista tukimuodoista. 

Lapsen syntymä on mullistava hetki jokaiselle vanhemmalle sekä lapselle itselleen. Haluamme tarjota luonnonmukaisempia vaihtoehtoja sairaalasynnytykselle mm. tukemalla kotisynnytyksiä ja jakamalla niistä ammattimaista tietoa. 

Leikki on tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Lasten tulee saada viettää lapsuuttaan leikkien, laulaen, hassutellen ja iloiten. Lapset havainnoivat, kokeilevat ja oppivat yhteisön sääntöjä leikissä. Ryhmässä leikkiessään lapset oppivat säätelemään tunteitaan ja tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten näkökulmia. Yhteisöllisyys kasvaa leikin kautta ja vahvistaa myönteistä tunneilmastoa. Nuorilla leikki muuttuu toisenlaiseksi, usein liikuntaan ja urheiluun painottuvaksi sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ryhmänä. Nuoret saavat ottaa muita huomioon ja pääsevät arvostamaan muita sekä erilaisuutta. Myöskin ryhmävastuu ja ryhmän säännöt ovat tärkeässä roolissa. Kaikki kuitenkin voidaan tehdä leikin kautta. Tätä kautta tuleekin harjoiteltua aikuisten maailmassa tarvittavat taidot.

Nykyään moni lapsi ja nuori voi huonosti. WHO:n mukaan masennus on kansantauti numero yksi maailmalla. Myös ADHD on yleistynyt niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa viime vuosikymmeninä. Erilaisten virikkeiden, kuten leikin ja merkityksellisen tekemisen puuttuessa alkavat niin fyysiset kuin psyykkisetkin ongelmat ilmaantua. Jos lasten ja nuorten ei anneta elää heille luontaisella tavalla, he masentuvat siinä missä aikuisetkin. Meidän suurimmat vajeemme eivät olekaan budjeteissa, vaan meissä itsessämme. Kyse on merkityksellisyyden vajeesta ja leikin puutteesta. Ihmiset eivät yksinkertaisesti koe olevansa merkityksellisiä. Sisältö puuttuu elämästämme. Tarkkaavuushäiriöitä ja masennusta hoidamme hakemalla lääkettä eli lievitämme oireita, kun meidän tulisi hoitaa syitä oireiden sijaan. Kun lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia tuetaan jo varhain, tarvittaessa kattavin mielenterveyspalveluin, vähennetään pitkällä tähtäimellä tuen tarvetta aikuisuudessa. Leikki ja liike olkoon siis lääkkeemme!

Lapsiin ja nuoriin kohdistuviin väärinkäytöksiin, kuten kasvavaan seksuaaliväkivaltaan ja ihmiskauppaan, on puututtava huomattavasti tiukemmin ja se on saatava loppumaan!

Päiväkodeista on tullut säilytyspaikkoja. Isot lapsiryhmäkoot tarkoittavat sitä, että henkilökunnalla ei ole aikaa tutustua perheeseen eikä lapseen itseensä yksilönä. Yksittäisten lasten kohtaaminen jää minimiin ja/tai painottuu sellaisiin lapsiin, jotka omalla käytöksellään viestivät aikuisen tarpeestaan niin voimakkaasti, ettei sitä voi ohittaa. Ujot, hiljaiset, introvertit ja ”kiltit” lapset saavat huomiota vain tilanteissa, joissa on kiusaamista tms. Työ on rankkaa ja jatkuvasti lisääntyvä byrokratia on lisännyt kasvattajien työtaakkaa entisestään. Monet kasvattajat uupuvat, kun resursseja hoitaa asioita lapsilähtöisesti ei ole. Tällöin hän ei myöskään jaksa kohdata lasta läsnäolemisen tilasta käsin ja lapsen tarpeet jäävät tyydyttämättä. Toiminta urautuu aikuisen tarpeesta käsin siihen, miten arjesta parhaiten isossa lapsiryhmässä selviää. 

Tähän on tultava muutos. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota oikeasti laadukasta varhaiskasvatusta lapsille. Varhaiskasvatushenkilökunta antaa tukea vanhemmille heidän kasvatustyössään ja tarjovat lapsille turvallisen ympäristön, jossa on mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin sekä yhdessä toisten kanssa että erikseen, lepoon, ravinnerikkaaseen ravintoon sekä riittävään määrään turvallisia, läsnäolevia ja tunnetaitoisia aikuisia.

Haluamme lähteä kehittämään myös lasten ja nuorten koulutusta. Heille tulee järjestää turvallinen ja maksuton koulutus. Koulun päätehtävänä on auttaa lapsia ja nuoria kasvamaan omaksi itsekseen ja koulun aikuisilla tulee olla riittävästi resursseja toteuttaa tätä inhimillisellä ja kestävällä tavalla. 

Tasapäistävän opetuksen sijaan jokainen oppija nähdään yksilönä. Emme näe tarpeelliseksi lokeroida oppilaita, varsinkaan pelkkien diagnoosien perusteella. On tärkeää opettaa ja vahvistaa elämiseen liittyviä taitoja, kuten viisautta. Autetaan lasta ja nuorta löytämään itsensä, muodostamaan omia mielipiteitään sekä vahvistamaan hänen omia lahjojaan ja taitojaan.

Viimeisten vuosien aikana on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisestä sekä siitä, miten nuoret eivät osaa käsitellä omia tunteitaan suhteessa toisiin nuoriin. Kouluissa on ilmennyt paljon vihapuhetta, rasismia sekä kouluväkivaltaa ja -kiusaamista. Nuorten tekemät rikokset ovat vähentyneet, mutta samaan aikaan raaistuneet. Näiltä huolestuttavilta ilmiöiltä voidaan ehkä välttyä, jos lapsesta saakka opetetaan systemaattisesti tunne- sekä vuorovaikutustaitoja niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin. Lapsen ja nuoren arkeen tulee ennakoivasti ja tarvittaessa ottaa kiinteäksi osaksi mukaan erilaisten terveydenhuolto- ja sosiaalisten alojen ammattilaisia tukemaan lasten ja nuorten tunnetaitokasvatusta ja turvallisen sosiaalisen ympäristön luomista. Lapset ja nuoret tarvitsevat ympärilleen aikuisia, jotka kuulevat, näkevät ja välittävät, etenkin silloin, kun kotona olevien aikuisten resurssit huolenpitoon ovat koetuksella.

Lapsia tulee kannustaa ja tukea erilaisiin harrastuksiin; olipa se sitten liikunta, musiikki, kulttuuri tai jokin muu harrastus. Ryhmäharrastuksia tulisi tukea kaikkein eniten, jotta lapset ja nuoret oppivat toimimaan yhdessä ryhmänä. Myös lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuritoimintoja pitää kehittää, kuten kirjastopalveluita, museoita ja nuorisotaloja. Harrastusten tulisi olla kaupungin toimesta maksutonta niin, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa, mitä haluavat. Nuorisotyötä on myös kehitettävä. Nuorten häiriökäyttäytyminen vähenee, jos heille löytyy mielekästä tekemistä sekä aidosti nuoren kohtaavia, läsnäolevia ja sensitiivisiä aikuisia.

Pidetään hyvää huolta tulevaisuuden aikuisista; yhdessä, rakkaudella.

Tutustu seuraavaan teesiin: