top of page

Teesi 8

8 - Rahajärjestelmä.jpg

Rahajärjestelmä tulee uudistaa eettiseksi järjestelmäksi, jotta se palvelee koko yhteiskuntaa tasapuolisesti ja kestävästi.
 

Rahajärjestelmä tulee uudistaa eettiseksi järjestelmäksi, jotta se palvelee koko yhteiskuntaa tasapuolisesti ja kestävästi. Valtion on mahdollista luoda jatkossa velattomasti se raha, jonka se tarvitsee yhteiskunnan pyörittämiseksi. Samalla yksityisten talletuspankkien rooli ja valta taloudessa vähenisi merkittävästi.

Harva instituutio koko maailmassa on niin vähän tunnettu kuin rahajärjestelmä, jota päivittäin käytämme. Raha on ihmiskunnan tärkeimpiä keksintöjä, ja silti julkisuudessa käsitellään hyvin harvoin sitä, miten raha luodaan, ketkä sen luovat ja minkälaiset seuraukset rahajärjestelmällä on. 


Rahajärjestelmään liittyy yleistyneitä väärinkäsityksiä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Onneksi nykyisin uskalletaan puhua yhä enemmän rahajärjestelmän ongelmista myös asiantuntijatasolla. Joka tapauksessa, on erittäin tärkeää ottaa tämä aihe vielä paljon rohkeammin yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan.


RAHAN LUOMINEN


Miten raha siis luodaan? Nykyään lähes kaiken rahan luovat yksityisomistuksessa olevat talletuspankit. Talletuspankit ja keskuspankit luovat rahaa samalla kun ne myöntävät lainoja asiakkailleen. Kun pankki luo rahaa, se luo sen tyhjästä niin, että asiakkaan tilille ilmestyy lainasumman mukainen määrä rahaa, jonka asiakas on jatkossa velkaa pankille. Pankkien täytyy todellisuudessa omistaa vain murto-osa siitä rahasta, jonka ne saavat ”lainata” eteenpäin. Siksi nykyistä järjestelmää kutsutaan osittaisvarantojärjestelmäksi. Jos talletuspankit saisivat lainata vain sitä rahaa, jonka ne todellisuudessa jo omistavat, niin valtion täytyisi ottaa päävastuu rahanluomisesta. Samalla siirtyisimme täysvarantojärjestelmään, jota monet talousasiantuntijatkin suosittelevat.


VELKARAHA

 

Mitä enemmän luodaan velkaa, sitä enemmän syntyy rahaa. Velaksi luotu raha täytyy ajan saatossa maksaa takaisin pankeille, jolloin kyseinen rahamäärä poistuu taloudesta. Kuitenkin, jos kaikki maailman velat maksettaisiin pois, maailmantaloudessa ei olisi enää lainkaan rahaa ja silti velkojen korot, eli valtava määrä vastikkeetonta velkaa jäisi maksamatta, koska korkoja vastaavaa summaa ei luoda talouteen lainanannon yhteydessä. Tämän takia rahasta on jatkuva rakenteellinen niukkuus ja sen määrä nykyjärjestelmässä ei ikinä vastaa sen todellista tarvetta. Köyhyys ja puute rahasta on siis rakenteellista ja ei ole sattumaa, että koko maailmantalous on velkaongelmissa. Velkaa on aina enemmän kuin luotua rahaa on kierrossa, joten on matemaattisesti mahdotonta että velkoja voitaisiin koskaan maksaa pois kokonaisuudessaan. Tämän seurauksena ymmärrettävä tosiasia onkin, että yhteiskunnan rahapula onkin täysin järjestelmäperäinen ja absurdi ongelma.


KORKO

 

Velkaan siis sisältyy nykyisessä pankkitoiminnassa myös korko, jota pankit perivät asiakkailtaan. Tällä tavoin pankit tekevät suuren osan voitoistaan ja edes valtiot eivät säästy koronkiskonnalta nykyjärjestelmässä. Talousjärjestelmämme vaatii koko ajan uuden velan luontia, jotta se voisi selvitä edes korkokuluista ja pysyä pystyssä, ja jotta taloudessa ylipäänsä olisi rahaa kierrossa. Koron sisältävä rahanluontijärjestelmä on suurin rakenteellinen syy talouskasvupakolle, ja loputtomasti kasvavalle velkataakalle, josta on seurauksena laajamittaiset maailmanlaajuiset ongelmat.


KÄTEINEN JA DIGITAALINEN RAHA


Ainoastaan käteinen valuutta on nykyjärjestelmässä pysyvää, sillä se ei katoa velanmaksun yhteydessä. Käteisen määrä rahataloudessa on kuitenkin häviävän pieni ja suuri osa rahasta onkin digitaalista velkaa pankeille.


EUROOPAN KESKUSPANKKI


Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) sääntöjen takia Suomi ei saa itse luoda rahaa omasta keskuspankistaan, vaan se täytyy lainata Euroopan keskuspankilta (EKP) korkoa vastaan. EKP luo kuitenkin rahaa talouteen vain hyvin pieniä määriä tarpeeseen verrattuna, jonka seurauksena valtiot joutuvat lainaamaan suuren osan rahoistaan yksityisiltä liikepankeilta ja noudattamaan säästökuripolitiikkaa.


Euroopan keskuspankki voi vaikuttaa taloudessa olevan rahan määrään myös korkojen tasoja muuttamalla, mutta itse velkaongelma ei sillä tavalla ratkea. Keskuspankin rooli on varsin hankala nykyisessä järjestelmässä ja todellisuudessa yksityisomisteiset talletuspankit ovat päävastuussa rahanluomisesta. Tämä velkakäytäntö on ollut käytössä joissakin maissa jo satojen vuosien ajan, vaikka ajat ovat muuttuneet ja talouden haasteet ovat käyneet todella merkittäviksi ja globaaleiksi. Vanhentunut rahajärjestelmä lieneekin tullut jo tiensä päähän.


TALOUSKASVU

 

Talouskasvupakko johtuu pääosin siitä, että maailman valtiot, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, toimivat vielä vanhentuneen ja epäoikeudenmukaisen rahajärjestelmän alaisuudessa. Jatkuva talouskasvu tarkoittaa koko ajan kasvavaa kulutusta ja luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä ja yhä epätoivoisempia poliittisia keinoja velkaongelman ratkaisemiseksi. Se myös tarkoittaa sitä, että ihmisten tarvitsee tehdä valtavia määriä täysin hyödyttömiä töitä, jotka poistuisivat, kun uudistaisimme talousjärjestelmämme demokratiaa palvelevaksi. Lisäksi velkaongelmien takia on yleistä, että valtion omaisuutta yhtiöitetään ja yksityistetään, mikä on lyhytnäköistä ja johtaa lähes poikkeuksetta julkisten palveluiden hintojen nousuun ja laadusta tinkimiseen. Valitettavasti yksityistäminen ei myöskään millään tavalla ratkaise talousongelmien perimmäistä syytä eli kestämätöntä velkarahaan perustuvaa rahajärjestelmää. Kansallisomaisuuden yksityistäminen talouteen pohjautuvilla argumenteilla ei näin ollen kestä kriittistä eikä moraalista tarkastelua


TULOEROJEN KASVU


Rahajärjestelmä ylläpitää räikeää taloudellista eriarvoisuutta, koska rahaa ei riitä kaikille ja siitä hyötyvät eniten ne, jotka rahan luovat. Talletuspankkien ensisijainen tehtävä on tuottaa maksimaalista voittoa omistajilleen, ja onkin tosiasia, että hyvin pieni osuus maailman ihmisistä, omistaa suurimman osan maailman varallisuudesta. Nykyisen talousjärjestelmän sisäänrakennettu ominaisuus onkin, että varallisuus keskittyy koko ajan yhä pienemmän ihmisryhmän hallintaan. Lisäksi rahaa ohjataan systemaattisesti eniten sinne, missä se saa parhaimman tuoton, joten rahajärjestelmää ei ohjaa eettisyys, vaan taloudellisen voiton tavoittelu. Eettinen pankkitoiminta on sen takia nykyään hyvin marginaalista ja taloutta ohjaa ahneus ja lyhytnäköisyys.


YHTEENVETO

 

Nykyinen rahajärjestelmä on siis erittäin vanhentunut ja epävakaa. Se täytyy ottaa julkisen vallan alle avoimesti, läpinäkyvästi ja hallitusti. Rahajärjestelmä on viisasta uudistaa niin, että valtio saisi oikeuden luoda velatonta rahaa ja se voisi tehdä sen ilman koronkiskontaa oman keskuspankkinsa kautta ja/tai kuntapankkien kautta. Tätä varten täytyisi kuitenkin luoda uudet selkeät pelisäännöt, jotta rahamäärä ei kasvaisi tarpeettoman suureksi ja rahanluonnin tulisi tapahtua asiantuntijaryhmien valvonnassa. 


Rahajärjestelmän muutoksella suurin osa yhteiskunnan ongelmista poistuisi ja/tai helpottuisi, sillä rakenteelliset syyt monille ongelmille olisivat poissa. Olisi myös järkevää poistaa rahanluontioikeus yksityisiltä pankeilta, jotta rahatalous pysyisi vakaana ja turhilta riskeiltä vältyttäisiin. Lisäksi kannattaisi edistää myös paikallisrahakokeiluja, jotta emme olisi vain yhden valuutan varassa ja samalla rahavalta jakautuisi nykyistä tasaisemmin.


Näin ollen, Suomi, ja koko maailma, tarvitsee optimaalisen kokoisen talouden – ei ikuista ja keinotekoista talouskasvua.


Optimaalinen talouskoko ei tarkoita hyvinvointivaltion purkamista tai elämänlaadun heikkenemistä – päinvastoin. Hyvinvointia voitaisiin luoda kestävästi ja työelämä muuttuisi inhimilliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Ilman keinotekoisia rahaongelmia voisimme ottaa nopeasti parhaat teknologiset keinot käyttöömme ja luoda aidosti kestävää kehitystä. Kun rahajärjestelmä uudistetaan eettisesti, niin sen hyödyt jakautuvat kaikille ihmisille oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Me voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa ihmisille jää huomattavasti nykyistä enemmän vapaa-aikaa, niin että voisimme vihdoin nauttia elämästä ympäristön rajoja kunnioittaen.

bottom of page