Teesi 9
Maahanmuuttoa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja päätöksenteko siitä tulee säilyttää Suomessa.
Pyrkimyksenä on muun muassa säilyttää yhteiskuntarauha, auttaa hädänalaisia ihmisiä ja edistää kotouttamiskeinoja. Maailmanrauhaa tulee edistää avoimella ja totuudellisella tiedottamisella sotiin johtaneista syistä ja sotateollisuuden rahoituksista eri osapuolille ja ryhmittymille.
Julkisuudessa nykyisin käytävä keskustelu maahanmuutosta on erittäin polarisoitunutta, ikään kuin jokaisen tulisi valita äärilaidan vaihtoehto, joko puolesta tai vastaan.
Maahanmuuttoa voi tarkastella myös tuon skaalan välivaiheilta, tai jopa yläpuolelta, niin että yrittää ymmärtää molempien laitojen perusteltuja mielipiteitä, sekä maahanmuuton syitä ja mekanismeja seurauksineen. Jos emme käsittele ja ratkaise maahanmuuton todellisia syitä, myöskään seuraukset eivät tule poistumaan vaikka miten niitä koittaisimme ratkoa.
Suurien ihmisryhmien maahanmuutto on seurausta jostakin, joten sen sijasta että keskittyisimme erimielisyyksiin seurauksien hoidosta, meidän kannattaa keskittyä varsinkin niihin syihin joista maahanmuutto johtuu.
Suomeen tuli v. 2015 loppupuolella n. 30 000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa tuli niistä Lähi-Idän maista joita kohden USA ja sen liittolaiset ovat käyneet niin sanottua terrorismin vastaista sotaa. Terrorismin vastainen sota aloitettiin heti 9/11-iskujen jälkeen, sen jatkuessa vieläkin, ollen Yhdysvaltojen historian pisimpään kestänyt sota sen sotaisan itsenäisyyden aikana. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on kuitenkin tullut valtava määrä todistusaineistoa esiin siitä, että virallinen teoria 9/11-iskuista ei voi tieteellisten todistusaineistojen perusteella pitää paikkaansa. Onkin syytä olettaa että tuo sota on valheellisin perustein aloitettu ja ylläpidetty.
Kun seuraamme, mitä kautta terroristijärjestöt kuten Al-Qaida, joka katosi mediasta yhdessä yössä ja jonka tilalle tuli ISIS, saavat rahoituksensa, löydämme vahvoja viitteitä siihen että rahoitus tulee sellaisilta ulkopuolisilta osapuolilta, jotka hyötyvät Lähi-Idän sotien tarkoituksellisesta ylläpidosta ja niiden seurauksista.
Sotien lisäksi, myös v. 2015 massamaahanmuutto oli suunnitelmallisesti toteutettua. Ihmissalakuljettajat saivat toimia täysin rauhassa poliittisilla siunauksilla, pyytäen sotatilanteilta karkuun lähteviltä suuria summia rahaa. Pakolaiset vaelsivat läpi Euroopan ilman henkilöllisyystodistuksia, mikä oli mahdollista vain ylhäältä tulleiden käskyjen muodossa. Kun poliittiset päättäjät, ihmissalakuljettajat ja rikollisjärjestöt toimivat avoimessa yhteistyössä valtamedian sitä avustaessa, on jotain pahasti pielessä.
Suurin osa Suomeen saapuneista pakolaisista on viattomia pelinappuloita globaalin vallantavoittelun pelikentällä, mutta sitäkään ei sovi unohtaa, että heidän joukossa on pieni osuus ääriliikkeiden edustajia, jotka ovat vaaraksi ympäristölleen. Suomeen jo saapuneita pakolaisia on tuettava Suomeen sopeutumisessa niin, että he voivat olla toiminnallaan hyödyksi yhteiskunnalle, niin että he myös itse hyötyvät siitä. Koska pakolaiset lähtevät oletusarvoisesti turvattomuutta karkuun kotimaastaan, niin on täysin hyväksyttävää, että oletusarvoisesti edellytämme heidän käyttäytyvän hyvin Suomessa, sopeutuen meidän kulttuurimme niin että heistä ei ole uhkaa toisilleen eikä kantaväestölle.
Kuten tämän tekstin alussa todettiin, tarve sotatilanteita pakoon lähtemiselle ei tule loppumaan ennen kuin lähtömaiden tilanteet rauhoittuvat. Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan pakolaisia on Suomeen tulossa lähitulevaisuudessa arviolta 100 000. Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali evp Mauri Koskela varoitti syyskuussa 2018 pitämässään puheessa seuraavan pakolaisaallon taistelijoista: ”Juuri kahden vuoden rauhanturvaajakomennukselta Lähi-Idästä palanneena, voin sanoa seuraavassa aallossa tulevan ainakin Lähi-Idästä sodan karaisemia ja ääriliikkeisiin kuuluneita taistelijoita, jotka eivät kaihda mitään toimia asiansa eteenpäin viemisessä. Tästä olisi syytä oppia paljonkin ja huojentavaa on ollut havaita viimeaikaiset pyrkimykset ratkaista ongelmia niiden syntysijoilla. Tällä vältetään se, että pakolaisstatuksen omaavien ihmisten ei tarvitse paeta heille tutuilta alueilta usein vaarallisen matkan kautta heille täysin vieraisiin maihin ja kulttuureihin.”
Koska asumme Suomessa, meidän tulee ajatella ensisijaisesti suomalaisten etua haittaamatta muita. Meidän tulisi olla hyvin tarkkoja siitä, minkä verran pakolaisia ja mistä Suomeen kannattaa ottaa. Me voimme katsoa esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta niitä seurauksia, joita hallitsematon maahanmuutto voi tuoda tullessaan, sillä niitä virheitä meidän ei kannata tehdä. On myös huomioitava, että vaikka ottaisimme maahamme edellä mainitut 100 000 pakolaista, niin se ei parantaisi lähtömaiden tilanteita ollenkaan. Sen sijaan, se aiheuttaisi taas turhaa vastakkainasettelua kansan keskuudessa, mikä itse asiassa onkin todennäköisimmin se syy miksi massamaahanmuutto on tarkoituksellisesti toteutettu.
Virheiden sijasta Suomen kannattaa tehdä onnistumisia. Suomessa on suuri määrä maahanmuuttajia jotka tällä hetkellä seilaavat byrokratian rattaissa niin että työnteon aloittaminen on tarpeettoman vaikeaa, samoin kuin työttömillä kantasuomalaisilla. Suomesta kyllä löytyisi osa-aikaista töitä kaikille halukkaille jos siihen olisi poliittista tahtoa ja uskallusta. Valtio voisi esimerkiksi maksaa korotettuja tukia joissa olisi edellytyksenä yleishyödyllinen työ, esim. maatilojen apulaisena, vanhusten hoidossa tai muussa vastaavassa toiminnassa, mikä koetaan hyvinvointia tuottavaksi. Täytyykin muistaa, että lähes jokainen henkilö, kantaväestöstä tai maahanmuuttajista, tekisivät mielellään töitä sen yhteisön eteen jossa he asuvat. Se pitää heidät aktiivisina, integroituneena yhteiskuntaan sekä tuottaa onnellisuutta, itselle ja ympäristölle. He saavat siis kokea itsensä tärkeiksi ja arvostetuiksi.
Kun maahamme nyt kuitenkin on saapunut suuri määrä maahanmuuttajia, niin mikä olisi kokonaisuuden kannalta paras tapa suhtautua valtion taholta heihin? Otetaan huomioon, että he ovat jo täällä, he ovat lähteneet turvattomuutta karkuun ja maksaneet usein matkansa koko omaisuudellaan jonka ovat myyneet lähtömaassaan. Heillä siis ei olisi enää kotia minne mennä, ja todennäköisesti he myös joutuisivat suureen vaaraan jos he palaisivat kotimaahansa.
Viimeisin maahanmuuttoaalto oli n. 30 000 henkilöä, joka on määrältään sen suuruinen, että heidät voidaan vielä integroida onnistuneesti toimivaksi osaksi yhteiskuntaamme. Tuo vaatii täysin uudenlaiset sopeuttamisjärjestelmät, missä maahanmuuttaja itsekin kokee hyötyvänsä siitä että he voivat olla yhteiskunnalle hyödyksi. He voivat oppia täällä meidän yhteiskuntamme toimintatapoja, siitä miten pidämme huolta toisistamme ja maastamme. Maasta, jossa on turvallista asua, jossa ihmiset kunnioittavat toisiansa riippumatta ulkoisista tekijöistä. Siinä vaiheessa kun sotatilanteet rauhoittuvat mm. Lähi-Idässä, nämä ihmiset voivat palata kotimaihinsa, ja toimia edelläkävijöinä uusien, rauhaan perustuvien toimintatapojen luomisessa synnyinmaissaan.
Yksi harkinnanarvoinen ehdotus maahanmuuttopolitiikkaan on siis hyväksyä nykyisten maahanmuuttajien turvapaikkahakemukset esimerkiksi 5 vuoden koeajalla, niin että toisen henkilön turvallisuuteen kohdistuvaan rikokseen syyllistyttyään turvapaikka perutaan välittömästi, jolloin henkilö myös vangitaan ja palautetaan kotimaahaansa.
Suomen on lainsäädännöllään sekä varsinkin sen toteuttamisella varmistuttuva myös siitä, että vastaavia massamaahanmuuttoja ei pääse enää syntymään. Tämä tarkoittaa tehokkaiden rajatarkastuksien käyttöönottoa, jolla estämme paperittomien ihmisten maahantulon. Suomen on myös tehokkaasti tuotava esiin konfliktien todellisia syitä, sillä ne ratkaisemalla voimme saavuttaa rauhan, joka poistaa tarpeen humanitääriselle maahanmuutolle.
Totuus vapauttaa, ja me olemme siihen valmiita.