11.05.2016 Löysin taas koiramme turkista punkin.Se ei ollut onneksi ehtinyt vielä kiinnittyä iholle. Aloin sitten pohtia tuota puutiaisaivokuumetta, kun siitä puhutaan nyt paljon ja täällä Maaningallakin (noin 3700 asukkaan ent. kunta Pohjois-Savossa, nykyisin Kuopion kaupunginosa) sitä on kuulemma tavattu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee täällä asuvia ottamaan TBE-rokotteen (Tick Borne Encephalitis=puutiaisaivokuume), koska Maaninkakin on nyt ns. riskialue. Tämän päivän Savon Sanomista luin, että tämä riskiluokitus on tehty ainoastaan kahden puutiaisaivokuumetapauksen perusteella, jotka on tavattu maaninkalaisilla vuosina 2014-2015.
Näistä ainakaan toinen ei ole saanut infektiota Maaningalta, ja toisen kohdallakaan infektion alkuperästä ei ole tietoa. Eli käytännössä korkeintaan yksi TBE-tapaus on peräisin Maaningalta. No, joka tapauksessa, jos ajatellaan että asun nyt TBE-riskialueella, niin mietitäänpä hieman kuinka suuresta riskistä oikein on kyse.
Etsin netistä tietoa ja kuulemma näillä riskialueilla 1-2% punkeista kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta. Eli jos punkki puree sinua vaikka Turun saaristossa tai täällä Maaningalla niin on keskimäärin 1,5% mahdollisuus, että juuri tuolla punkilla oli tämä TBE-virus elimistössään. Ja toisaalta 98,5% todennäköisyydellä sitä ei ole edes ns. riskialueen punkilla.
Entä sitten jos tuuri oli niin huono ja juuri se punkki, joka sinuun tarrasi, oli TBE:n kantaja? No, keskimäärin 20% tällaisen punkin kohteeksi joutuneista saa oireita TBE-viruksesta. Eli kaikista riskialueella punkinpureman saaneista noin 0,3% saa TBE-oireita ja 99,7% säilyy oireettomana sen suhteen. Näistä oireilijoista kuitenkin suurin osa selviää influenssan kaltaisilla oireilla eli kuumeilulla, päänsäryllä jne.
Elikkäs, jos 0,3% punkinpureman saaneista saa TBE-oireita, sehän tarkoittaa 3 oireilijaa per tuhat punkin puraisemaa. Monikohan täällä joutuu kesän aikana punkin puraisemaksi, tuskin edes joka kolmas? Sehän taas tarkoittaa, että vajaan 4000 asukkaan Maaningalla ehkä muutama ihminen per kesä voisi saada TBE-oireita. No, toistaiseksi niitä on tosiaan ollut vasta se yksi, jos nyt sekään punkki sitten oli maaninkalaista alkuperää.
Mutta jatketaanpa vielä: 0,3% riskialueella punkin puraisemista saa siis TBE-oireita. Näistä keskimäärin 25% saa varsinaisen aivotulehduksen, mikä tarkoittaa 0,075% kaikista punkin puraisemista. Eli, jos punkki puree minua ns. riskialueella, niin 0,075% todennäköisyydellä saan aivotulehduksen ja 99,925% todennäköisyydellä en. Rokotemainoksessa sanotaan: ”Yksi purema voi riittää.” Se on kyllä totta, mutta hyvin epätodennäköistä.
Aivotulehduksen saaneista suurin osa toipuu täysin, mutta noin 6% saa pysyviä vaurioita. Eli todennäköisyys joutua tähän porukkaan on 0,0045%, käytännössä siis 1 ihminen per 20 000 punkin puremaa riskialueella.
Sitten se kaikkein surullisin tilasto, eli kuolemantapaukset. TBE:stä aivotulehduksen saaneista menehtyy keskimäärin 0,75%. Tämä tarkoittaa 0,00056% kaikista riskialueella punkin pureman saaneista. Eli vaikka punkki puraisee ns. riskialueella, sinulla on vielä 99,99944% todennäköisyys säilyä hengissä. Vertailun vuoksi influenssaan sairastuneista arvioidaan kuolevan yksi per 3000-30 000, eli 0,03-0,003%.
Riskinarvioinnissa kannattaa vielä ottaa huomioon, että mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sen vakavammat ovat puutiaisaivokuumeen oireet keskimäärin. Eli etenkin lapsilla TBE-infektio menee yleensä ohi ilman suurempia vaurioita. Ja toisaalta, kerran sairastettu TBE antaa elinikäisen immuniteetin kyseiselle taudille. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei rokotteen antama suojakaan ole 100% varma, ja että rokotteillakin on haittavaikutuksia. Esimerkiksi Suomessa käytettävän TicoVac- rokotteen pakkausselosteen mukaan keskimäärin 0,05% rokotetuista saa esiintymistiheydeltään harvinaiseksi luokitellun haittavaikutuksen, kuten aivotulehduksen, unettomuutta tai huimausta.
Ensimmäisen, noin 5-12kk kuluessa annettavan kolmen rokotteen sarjan jälkeen tulee rokotettavan ottaa vielä tehosterokotteita 3-5 vuoden välein. Rokotteella suojautuminen on siis elinikäinen projekti ja vaatii jopa yli 20 rokoteannosta (jos rokottaminen aloitetaan jo lapsena ja jatketaan vanhuusiälle asti). Millainen voi olla tällaisen rokotemäärän kerrannaisvaikutus, sitäkin kannattaa pohtia tai yrittää selvittää.
Tämän kirjoitukseni tarkoituksena on antaa hieman näkökulmaa siihen, millaisesta riskistä on kyse, kun puhutaan puutiaisaivokuumeesta. Toivottavasti tästä on apua etenkin niille, jotka miettivät ottaako TBE-rokote vai ei. Kirjoitus ei ota kantaa punkkien levittämään borrelioosiin, sillä siihen ei ole olemassa rokotetta. Vahva immuunijärjestelmä on kuitenkin aina paras suoja kaikkia taudinaiheuttajia vastaan. Siihen kun lisää suojaavan pukeutumisen, punkkikarkotteet ja -syynit niin aika lailla turvallisin mielin voi mielestäni luonnossa liikkua ja nauttia kesästä. Mutta valinta rokotteen suhteen on toki jokaisen tehtävä itse.
Aurinkoista ja huoletonta kesää!
Tiina
Lähteet:
TicoVac pakkausseloste: http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/2/784502.pdf